EU luo pelisäännöt ympäristöväitteille – näin varmistat uskottavan ympäristöväitteen

Tutkimusten mukaan tuotteiden ja palveluiden ekologisuus on noussut yhdeksi ratkaisevaksi tekijäksi niin kuluttajien kuin yritystenkin ostopäätöksissä. Iso osa ympäristöväitteistä on kuitenkin varmentamattomia. Osittain se johtuu osaamisen puutteesta – osittain myös päivittämättömästä sääntelystä.

Euroopan komission vuonna 2020 toteuttama tutkimus osoitti, että jopa 53,3 prosenttia ympäristöväitteistä antoi joko epämääräistä tai harhaanjohtavaa tietoa, ja näistä väitteistä jopa 40 % oli perusteettomia. Suomessa Kuluttajaliiton, Marttaliiton ja Ympäristömerkintä Suomen vuonna 2022 toteuttamassa kyselyssä kävi ilmi, että 57 prosenttia kuluttajista ei kokenut luottavansa ympäristöväitteisiin. 

Ratkaisuksi ympäristöväitteiden villiin maailmaan EU on tehnyt kuluttajansuojadirektiiviin vuonna 2026 voimaantulevia muutoksia, jotka kieltävät katteettomien ympäristöväitteiden käytön. Jatkossa yritykset eivät saa enää käyttää ympäristöväitteitä ilman, että pystyvät osoittamaan ne todeksi. Lisäksi EU kieltää tuotteen tai palvelun kutsumisen hiilineutraaliksi, mikäli hiilineutraalius on saavutettu pelkästään päästöjä kompensoimalla. 

Miten varmistaa hyvä ympäristöväite?

Hyvä ympäristöväite on selkeä ja tarpeellinen. Jos esimerkiksi viitataan kierrätysmateriaaleihin, tulee täsmentää, tarkoittaako se tuotetta, pakkausta vai näiden raaka-aineita. Ympäristöväitettä on perusteetonta käyttää, jos tuote ei aidosti erotu ympäristövaikutuksiltaan kilpailijoistaan. 

Hyvä ympäristöväite on läpinäkyvä ja perustuu rehellisiin faktoihin. Aidosti vakuuttava väite kertoo toimista sen takana. Yleistä ympäristöväittämää, kuten adjektiiveja ympäristöystävällinen tai ekologinen, voi käyttää vain, jos palvelun tai tuotteen koko elinkaari täyttää väittämän. Mitä läpinäkyvämmin pystyy avaamaan väitteen, sitä uskottavampi se on.

Hyvä ympäristöväite ei ole liian yleispätevä. Sloganmaiset väitteet, joista puuttuu konkretia eivät vakuuta vaan kuulostavat viherpesulta. Esimerkiksi ”vihreämpi valinta” jättää paljon auki: vihreämpi kuin mikä, mitä tarkoittaa vihreä ja miten paljon vihreämpi? Vertailu kilpailijoihin esimerkiksi sanoilla ”markkinoiden vastuullisin” pitää pystyä todistamaan.

Mitä EU-direktiivin muutokset tarkoittavat meille?

– Monet suomalaiset yritykset ostavat sertifikaattien perässä kompensaatiopalveluita ulkomailta ilman, että saavat aitoa näyttöä toimenpiteiden toteutuksesta ja vaikutuksista. Uusi direktiivi rohkaisee yrityksiä hyödyntämään kotimaisia läpinäkyviä palveluita ja keskittymään sertifikaattien sijaan siihen, että pystyy aidosti osoittamaan ympäristötekojensa vaikutukset, pohtii Istutapuita.fi:n Timo Tammenaho.

Tammenaho ei usko, että tiukennukset hiilineutraaliusväitteen käyttämiseen vaikuttaisivat Istutapuita.fi-toimintaan.   

– Olemme tähänkin saakka tehneet asiakkaillemme selväksi, että pelkästään kompensoimalla ei hiilineutraaliutta voi saavuttaa, vaan täytyy myös aidosti perata yrityksen päästöt läpi ja vähentää niitä.

Tammenahon mukaan niin yksityiset kuluttajat kuin yrityksetkin ovat jatkuvasti aiempaa valveutuneempia ja osaavat kyseenalaistaa korulauseet. Aito mainehyöty syntyy yrityksille, jotka lunastavat lupaukset väitteiden takana. Perättömistä ympäristöväitteistä puolestaan voi koitua dramaattinenkin mainehaitta.  

– Ympäristötekojen tulisi lähteä siitä halusta tehdä asioita aidosti kestävämmin eikä siitä, että voidaan käyttää onttoa mainoslausetta. Jos joku onnistuu käräyttämään yrityksen viherpesusta, sosiaalisen median käyttäjät kyllä huolehtivat siitä, että sana leviää.

Me Istutapuita.fi:llä autamme yritystäsi toteuttamaan läpinäkyviä ympäristötekoja ja viestimään niistä selkeästi. Ota yhteyttä, niin mietitään yhdessä, voisiko puiden istutus olla yrityksellenne sopiva vastuullisuusteko!