Usein
kysyttyä

– Saatte käyttöönne istuitapuita sisältöä kuten logot ja muuta kuvamateriaalia. Lisäksi yhteistyöstä tehdään julkaisu sivuillemme, miksi yrityksenne haluaa olla mukana luomassa uutta metsää, täältä näet minkä tyyppisiä muiden julkaisut ovat olleet. Yhteistyöstä tehdään myös julkaisut some-kanaviimme.

Ostetut puut istutetaan seuraavana tai sitä seuraavana keväänä kun olemme saaneet riittävän määrän tilauksia, jotta istutukset ja maan muokkaukset ovat järkevää toteuttaa.

– Suomessa metsätalous kuluttaa vuonna 2020 yli 80 miljoonaa kuutiometriä puuta. Metsiemme tila ei ole nykyisellään hiilinielujen kannalta kovinkaan hyvä. Kasvaneet hakkuut luovat paineen puiden nopealle kiertotaloudelle, saavuttaessaan hiilinielujen kannalta parhaan iän, kaadetaan ne metsäteollisuutemme tarpeisiin.

– Kasvaessaan puut sitovat biomassaansa hiilidioksidia. Pääasiassa maankäytön muutokset ja fossiilisten polttoaineiden kuluttaminen on muuttanut ilmakehämme hiilidioksidipitoisuutta voimakkaasti ja kasvihuoneilmiö on voimistunut.

Jos hiilidioksiditason kasvua ei saada hillittyä, maapallomme keskimääräiset lämpötilat nousevat. Jo muutaman asteen muutokset voivat olla seurauksiltaan tuhoisat. Puiden määrän voimakas lisääminen on tämän hetken tietämyksen mukaan paras tapa vaikuttaa ilmaston lämpenemisen hillitsemiseen.

– Teemme yhteistyötä Luonnonvarakeskuksen (LUKE) ja heiltä saadun raportin mukaan vanhalle suonpohjalle istutettu puu tulee sitomaan keskimäärin 600 kg hiilidioksidia sadan vuoden aikana.

Tämän lisäksi soiden metsitys edistää hiilidioksidin sidontaa muutenkin: jos vanhoja suonpohjia ei metsitetä, ne vapauttavat luontoon jatkuvasti hiilidioksidia. Lue lisää Karhusuon projektista. 

– Suomalaisen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt ovat n. 10300kg. Asumisen osuus siitä on keskimäärin 33%, ruuan 20%, liikenteen ja matkailun 22% ja muun kulutuksen 25%.

– Istuttamalla puita vanhalle turvetuotannosta poistuneelle suolle saamme ilmastollisesti ajateltuna parhaan hyödyn. Vanhat turvesuot aiheuttavat edelleen hiilidioksidi- ja metaanipäästöjä ilmakehään. Tekemällä alueelle lannoituksen puutuhkalla saamme turvekerroksen päälle aluskasvillisuutta ja istutetut puut alkavat menestyä siellä erinomaisesti. Metaanin vapautuminen vähenee ja puut alkavat sitoa itseensä hiilidioksidia. 

Kasvaessaan puut eivät vain sido turvesuon päästöjä vaan ennenkaikkea ilmakehässä jo olevaa hiilidioksidia. Suonpohjan metsittämisen suurin hyöty tiivistyy seuraavaan ajatukseen; Metsätaloudessa kaadettujen puiden tilalle istutetaan uusia puita, kun taas suonpohjalle istutetut puut eivät korvaa aikaisempia puita, vaan luovat alalle kokonaan uuden metsän.

– Taimet istutetaan touko-kesäkuussa ja tarpeen mukaan myöhemminkin kesän/alkusyksyn aikana.

– Istutettavat puut ovat lähtökohtaisesti mäntyjä. Osa suonpohjista saattaa sopia hyvin myös hieskoivun kasvatukseen.

– Suonpohja on parhaimmillaan erinomainen kasvualusta. Jäännösturve on runsastyppistä, mutta niukkaravinteista. Suoritettava tuhkalannoitus paikkaa mm. kaliumin sekä fosforin puutteet ja maaperä muuttuu ravinteikkaaksi. Mänty on Suomessa yleisimmin käytetty puulaji suonpohjien metsityksessä.

– Metsitettävien suonpohjien päämääränä on toimia hyvinvoivana metsänä, hiilinieluna. Seuraamme kuitenkin alan tutkimusta ja toimimme tulevaisuudessa sen mukaan. Saattaa olla, että tulevaisuuden rakentaminen on keskittynyt puurakenteisiin, jolloin puut jatkavat elämäänsä hiilinieluina esim. taloissa. Puiden mahdollinen jatkokäyttö tulee olla hiilinieluina toimimista tukevaa sekä mahdollisesti saadut tuotot ohjataan uusiin metsitysprojekteihin.

– Istutapuita.fi on perustettu auttamaan ihmisiä vaikuttamaan helpolla ja merkityksellisellä tavalla ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Tavoitteemme on lisätä tietämystä vaikuttamisen mahdollisuuksista ja osaltaan myös havahduttaa ilmastomme nykytilaan. Haluamme lisätä keskustelua aiheesta ja innostaa ihmisiä ottamaan osaa tekoihin ilmastomme hyvinvoinnin parantamiseksi.

– Istutapuita.fi palvelun taustalla oleva Forest Gump Oy omistaa maat ja istutetuista puista syntyvän metsän. Yritysyhteistyössä isommissa tapauksissa sovitaan yhteistyöhön sopiva malli.

–  Metsää tullaan hoitamaan niin, että sen kapasiteetti hiilinieluna maksimoidaan. 

– Tulevat metsät vakuutetaan normaalilla metsävakuutuksella.

– Ei ole. Projekti lähti kahden joulukuusiyrittäjän omasta halusta tehdä jotain luonnon hyväksi. 

– Hankittavilla maa-aloilla on aina jonkin verran luontaisesti kasvunsa aloittaneita taimia, joiden kasvuolosuhteet ovat hyvin heikot. Suorittamalla maa-alalle tarvittavat hoitotoimenpiteet luodaan myös näille taimille hyvät kasvuedellytykset. Nämä taimet ovat osa suoritettua alan metsitystä.