EU-taksonomia ja luonnon monimuotoisuuden suojelu

Luonnon monimuotoisuuden merkitys ihmiselle

Luonnon monimuotoisuus tarkoittaa maapallon lajien, lajien perimän sekä elinympäristöjen kirjoa. Luonnon monimuotoisuutta voi verrata vastustuskykyyn: se auttaa luontoa sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin. Mitä monipuolisempi elinympäristömme on, sitä kestävämpi se on esimerkiksi tauteja, ilmastonmuutosta ja luonnonmullistuksia vastaan. 

Luonnon monimuotoisuus on elintärkeää myös ihmisille. Se on sidoksissa kaikkeen, minkä varaan elämämme perustamme – esimerkiksi ruokaan, puhtaaseen juomaveteen, raaka-aineisiin, puhtaaseen hengitysilmaan, lääkkeisiin ja hyvinvointiin. Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen lisää siis meille elintärkeisiin asioihin liittyviä riskejä. 

IPBES:n raportin mukaan maailmanlaajuisesti suurimmat luonnon monimuotoisuuden vähenemisen syyt ovat ihmisen toteuttamat muutokset maa- ja merialueiden käytössä (taustalla yhteiskunnalliset ilmiöt ylikulutus ja väestönkasvu), eläinten ja kasvien liiallinen hyödyntäminen, ilmastonmuutos, saasteet sekä vieraslajit. 

EU-taksonomian mukaiset tekomme luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi

Edistämme omassa toiminnassamme kahta EU-taksonomian tavoitetta: ilmastonmuutoksen hillitsemistä sekä luonnon monimuotoisuuden suojelua. Samalla, kun luomme biodiversiteetiltään rikkaita hiilinieluja, luomme elinympäristön myös mahdollisesti uhanalaisille lajeille. Monimuotoisuutta kehittäessämme hyödynnämme uusinta tutkimustietoa sekä laajan kumppaniverkostomme, kuten Suomen ympäristöopisto Syklin sekä Luonnonvarakeskuksen, osaamista. 

Olemme esimerkiksi sopineet lahopuiden sekä alueelle luontaisesti kasvavien puiden ja kasvuston säästämisestä metsiä hoidettaessa. Kullakin puulajilla on seuralaislajistonsa, joka saattaa koostua paristakin tuhannesta eliölajista. Luonnon monimuotoisuuden kannalta onkin tärkeää, että istutusaloillamme kasvaa männyn lisäksi muitakin puulajeja. Lahopuu puolestaan mahdollistaa tuhansien siitä riippuvaisten lajien esiintymisen alueella, ja on tärkeä osa luonnon kiertokulkua. 

Jatkossa tulemme mahdollisuuksien mukaan ennallistamaan istutusalueidemme luonnostaan kosteat alueet kosteikoiksi sekä tutkimaan kosteikkoviljelyn mahdollisuuksia. Kosteikkoviljelyllä voidaan saavuttaa jopa metsien hiilinieluja tehokkaampaa hiilensidontaa, ja lisäksi samalla mahdollistetaan elinympäristön esimerkiksi kosteikoilla viihtyville vesilinnuille, joista puolet on uhanalaisia. Kosteikolla elää myös lukuisia uhanalaisia kasvi- ja hyönteislajeja, joiden säilyttämiseksi tarvitsemme lisää kosteikkoalueita.

Haluatko olla mukana tekemässä konkreettisia tekoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi sekä luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi? Istuta puita kanssamme!