COP15-luontokokous ja COP27-ilmastokokous – mitä ja miksi?
Tässä artikkelissa kertaamme, mistä COP15- ja COP27-kokouksissa on oikein kyse, miksi ne ovat tärkeitä ja miten me Istutapuita.fi:llä olemme mukana luontokadon ja ilmaston lämpenemisen pysäyttämisessä.
Joulukuun puolivälissä Kanadan Montrealissa kokoustettiin COP15-luontokokouksessa. Marraskuussa maailman päättäjät kokoontuivat Egyptin Sharm el-Sheikhiin COP27-ilmastokokoukseen. Molemmissa tapaamisissa on neuvoteltu yhteisistä tavoitteista ja niiden saavuttamiseen tähtäävistä toimenpiteistä, jotta maailma voi yhdessä pysäyttää luontokadon ja ilmaston lämpenemisen.
COP15-luontokokous
COP15-luontokokouksessa toimeenpantiin jo vuonna 1993 ratifioitua YK:n biodiversiteettisopimusta, josta huolimatta maailman luonnon monimuotoisuus on heikennyt. Kokouksessa työn alla oli neljä pitkän tähtäimen päämäärää vuodelle 2050. Päämäärät ovat:
- Luonnon monimuotoisuuden suojelu sekä lajien ja elinympäristöjen tilan parantaminen maalla, sisävesissä ja merillä.
- Luonnon monimuotoisuuden kestävän käytön edistäminen.
- Geenivarojen käytöstä saatavien hyötyjen tasapuolinen ja oikeudenmukainen jako.
- Rahoitus, toimeenpanon vahvistaminen ja valtavirtaistaminen eli sen varmistaminen, että luonnon monimuotoisuus otetaan osaksi kaikkia politiikan ja yhteiskunnan osa-alueita.
Näiden neljän päämäärän saavuttamiseksi kokouksessa käsiteltiin 22 välitavoitetta, joista sopuun päästiin esimerkiksi suojelualueiden määrän kasvattamisesta 30 prosenttiin maapallon pinta-alasta. Välitavoitteiden toteutumisen takarajaksi on asetettu vuosi 2030, jolloin maailman tulisi olla luontopositiivinen. Se tarkoittaa sitä, että luonnon monimuotoisuus ei enää vähene vaan luonnon tila paranee.
COP27-ilmastokokous
COP27-ilmastokokousessa puolestaan luotiin lisää konkretiaa Pariisin vuoden 2015 ilmastosopimukselle, jonka mukaan maapallon keskilämpötilan nousu tulee pitää alle kahdessa asteessa – mieluummin alle 1,5 asteen turvarajoissa. Ilmastokokouksen tavoitteet olivat:
- Hillintä: Pitää maapallon lämpötilan nousu 1,5 celsiusasteessa esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna.
- Sopeutuminen: Vahvistaa ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevaa maailmanlaajuista toimintasuunnitelmaa.
- Rahoitus: Tarkastella edistymistä sadan miljardin Yhdysvaltain dollarin mobilisoimisessa vuodessa vuoteen 2025 mennessä, jotta kehittyviä maita autettaisiin käsittelemään ilmastonmuutoksen kielteisiä vaikutuksia.
- Yhteistyö: Varmistaa kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien, erityisesti haavoittuvien yhteisöjen, asianmukainen edustus COP27-kokouksessa.
Valitettavasti Egyptissä ei päästy sopuun kaikista tavoitteista, joten aika ilmaston lämpenemisen rajoittamiseen 1,5 asteeseen käy vähiin. Helsingin Sanomien hiilibudjettilaskurin mukaan nykypäästöillä 1,5 asteen lämpenemiseen kuluu enää noin seitsemän vuotta.
Mitä me teemme pysäyttääksemme ilmaston lämpenemisen ja luontokadon?
Tuoreesta Tilastokeskuksen päästöinventaariosta kävi ilmi, että Suomen maankäyttö on muuttunut hiilinielusta päästölähteeksi. Tätä yllättävää tulosta selittävät esimerkiksi runsaat hakkuut sekä puuston kasvun heikentyminen, johon yksi syy on metsiemme vanha ikä. Metsämme ovat keskimäärin noin 60-vuotiaita, joten ne ovat jo ohittaneet parhaat kasvun vuodet. Tästä syystä onkin äärimmäisen tärkeää istuttaa hiilinieluiksi uusia metsiä, jotka jo noin 20 vuoden päästä saavuttavat nopean kasvun vaiheen ja mahdollistavat näin hyvän hiilinielutilanteen. Hiilinielujen ansiosta Suomi on pystynyt asettamaan kansainvälisessä vertailussa kunnianhimoisia ilmastotavoitteita, mutta ilman metsien hiilinielua tavoite vuonna 2035 saavutetusta hiilineutraaliudesta karkaa tavoittamattomiin.
Toimintamme tärkein tavoite on luoda hiilinieluja. Teemme sen istuttamalla puita vanhoille energiaturvesoille, joissa niitä ei maaperän kivennäisravinteiden vähyyden vuoksi muuten kunnolla kasvaisi ja joissa ne imevät itseensä myös turpeesta vapautuvan hiilidioksidin. Yksi istuttamamme puu sitoo sadan vuoden aikana noin 600 kiloa hiilidioksidia. Etusivumme laskurista voit tarkistaa, kuinka paljon olemme istuttaneet puita ja kuinka paljon hiilidioksidia ne yhteensä sitovat elinkaarensa aikana. Teemme töitä sen eteen, että Suomen maankäyttö olisi päästölähteen sijaan merkittävä hiilinielu.
Samalla edistämme myös luonnon monimuotoisuutta. Istutusalueillamme on kohtia, jotka ovat luonnostaan suhteellisen kosteita ja ne soveltuvat siksi paremmin kosteikkoviljelyyn kuin metsän istutukseen. Selvitämme parhaillaan yhdessä Luonnonvarakeskuksen kanssa, miten voisimme valjastaa nämä alueet kosteikkoviljelyalueiksi luonnolle parhaalla mahdollisella tavalla.
Kosteikkoviljely on erinomainen vaihtoehto monellakin tapaa: Sen avulla voidaan saavuttaa jopa metsäalueita tehokkaampia hiilinieluja, ja se mahdollistaa elinympäristön esimerkiksi kosteikoilla viihtyville vesilinnuille, joista puolet on uhanalaisia. Kosteikolla elää myös lukuisia uhanalaisia kasvi- ja hyönteislajeja, joiden säilyttämiseksi tarvitsemme lisää kosteikkoalueita.
– Olen henkilökohtaisesti todella innostunut kosteikkoviljelystä! Se mahdollistaa myös monenlaista tutkimusta, innovaatioita sekä monialaisia yhteistöitä, joiden ansiosta voimme kehittää Suomelle kestäviä vientituotteita. Esimerkiksi osmankäämistä voidaan valmistaa biokaasua sekä korvata untuva ja öljypohjaiset tekokuidut tyynyn täytteenä täysin biohajoavalla, vegaanisella, myrkyttömällä ja muovittomalla vaihtoehdolla, kertoo Istutapuita.fi-yrittäjä Timo Tammenaho.
Ota yhteyttä!
Haluatko selvittää, miten yrityksenne voi kompensoida hiilidioksidipäästöjään ja olla mukana hiilinieluprojektissamme? Laita meille viestiä niin palaamme asiaan pikimmiten tai soita Timolle 040 485 6607.
Yritys
Forest Gump Oy
Nousiaistentie 4 LT
00280 Helsinki
FINLAND
Laskutus
Verkkolaskuosoite: 003732031469
Operaattori:
Apix Messaging Oy
Operaattoritunnus: 003723327487