Ilmatar haluaa näyttää toimialalleen mallia

Ilmatar ja Istutapuita.fi ovat solmineet yhteistyösopimuksen puiden istuttamiseksi noin kuuden hehtaarin alueelle Sonkajärvellä, Kohisevan tilalla. Ilmatar korvaa yhteistyöllä tuulivoimarakentamisen aiheuttamia metsähakkuita ja osallistuu Suomen hiilinielutyöhön ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen pitkäjänteisesti. Kuuden hehtaarin istutukset tulevat sitomaan lähes 7000 tonnia hiilidioksidipäästöjä elinkaarensa aikana

Yhteistyön aikana puita istutetaan useassa vaiheessa ja yhteistyö kattaa vähintään 35 vuotta metsänhoitoa kunkin istutuksen osalta. Ilmattaren alueita päästään istuttamaan keväällä 2023. Alueille istutetaan mäntyjä, koska ne sopivat parhaiten kyseiselle maapohjalle. Metsänhoidossa huomioidaan myös monimuotoisuus, jolloin metsään on tarkoitus jättää kasvamaan sinne luontaisesti kasvavia puulajeja kuten koivua.

Hehtaaria puita kasvamassa

Tulevien metsien elinkaarensa aikana sitoma co2 (kg)*

Puuta kasvamassa ensi kevään istutusten jälkeen

* Uusimman tutkimuksen mukaan jokainen istutettu puu tulee sitomaan noin 600kg hiilidioksidia elinkaarensa aikana

Kohteena turvetuotannosta poistunut kuivatettu suoalue Sonkajärvellä

SONKAJÄRVI, KOHISEVA

1

Pinta-ala

6 ha

Taimia istutettu alueelle

Kesällä 2023 istutetaan 12 000 taimea.

p

Puulajit

Alueelle istutetaan mäntyjä (pinus sylvestris)

Sijainti

KOHDEKUVAUS

Turvetuotannosta poistunut kuivatettu suoalue Sonkajärvellä. Alueella edelleen jäännösturvetta, joka aiheuttaa hiilidioksidi- ja metaanipäästöjä. Alalle on tehty tuhkalannoitus, joka luo hyvät olosuhteet istutettavien sekä jo olemassa olevien taimien kasvulle. Lisäksi mahdollinen taimien kasvua häiritsevä kasvillisuus poistetaan.

TOIMENPITEET

Istutuksissa ja hoitotoimissa hyödynnetään alueellisen metsänhoitoyhdistyksen osaamista ja kokemusta. Heillä on paras tuntemus kyseisen alueen metsänkasvatuksesta- ja hoidosta. Alueella suoritettavat työt tilataan paikallisilta yrittäjiltä.

K

Tuhkalannoitus

Tuhkalannoitus on tehty.

K

Ojien kunnostus

Alueen ojitus on pääosin kunnossa, mutta tilannetta kartoitetaan vielä tarkemmin.

M

Kääntömätästys

Toimenpide suoritetaan hieman ennen istutusten aloittamista.

Näin Istutapuita.fi toimii

Emme ainoastaan istuta puita, vaan pyrimme huomioimaan toimintamme vaikutukset luontoon kaikessa tekemisessämme. Haluamme kehittyä jatkuvasti ja teemmekin tiivistä yhteistyötä eri tahojen kanssa voidaksemme tuottaa asiakkaillemme mahdollisimman mutkatonta ja luotettavaa palvelua. Kotimaisuus, konkreettisuus, läpinäkyvyys, pysyvyys ja mitattavuus ovat arvoja, jotka ohjaavat toimintaamme. Lue lisää eri aihealueista alta.

1. Turvesoiden hankinta

Ostamme turvetuotannosta poistuneita, kuivatettuja turvesuoalueita Suomesta. Omistamalla metsitysprojekteihin käytetyt maa-alat, pystymme pitämään koko hiilensidontaprosessin omassa kontrollissamme koko metsän 100 vuoden elinkaaren ajan. Meille (tai ilmakehälle) soiden maantieteellisillä sijainneilla ei ole merkitystä, vaan projektimme voivat sijaita missä päin Suomea tahansa – tärkeintä on kotimaisten hiilinielujen kasvattaminen.

2. Metsän ensiaskeleet kohti hiilinielua

Teemme yhteistyötä paikallisten metsänhoitoyhdistysten ja yritysten kanssa jo istutusvaiheessa, jotta taimemme saavat parhaan mahdollisen alun matkalleen kohti täysikasvuista metsää. Kaikki metsämme (pois lukien Karhusuo) ovat FSC-sertifioituja, mikä takaa metsän vastuullisen hoidon heti tarvittavista maanmuokkauksista lähtien. Tavallisia istutuksia edeltäviä, sekä taimien kasvun kannalta elintärkeitä toimenpiteitä ovat tuhkalannoitus, kääntömätästys, sekä ojien kunnostus. Istutustiheytemme on 2000 taimea per hehtaari.

3. Hiilinielujen kehittyminen

Asiakkaille tarjoamamme kompensaatio pohjautuu Luonnonvarakeskuksen meille teettämään hiilensidontalaskelmaan, jonka mukaan metsittämämme hehtaarin hiilikompensaatio on 323,6 t C/ha. Tämä tarkoittaa sitä, että yksi istuttamamme taimi kompensoi keskimäärin 594 kg CO2e. Teetätämme istutuksillemme tarkistuksia, joissa esim. kuolleet taimet korvataan tarvittaessa uusilla. Myös kasvavien taimien ja puiden määriä valvotaan riippumattoman toimijan puolesta. 
Metsän elinkaari on 100 vuotta, ja sitä harvennetaan 44 ja 74 kasvuvuoden kohdalla hiilensidonnan maksimoimiseksi. Kaikki istutetut taimet eivät siis elä 100 vuoden ikään, vaan osa karsitaan pois. Tämä ei kuitenkaan tarkoita luvatun kompensaation menetystä, vaan laskelmat perustuvat sidottuun hiilidioksidiin per hehtaari.

4. Metsiemme monimuotoisuus

Teemme aktiivisesti yhteistyötä eri toimijoiden kanssa (mm. Sykli), jotta voisimme maksimoida metsiemme monimuotoisuuden. Pyrimme huomioimaan monimuotoisuuden kaikessa toiminnassamme, mikä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi muidenkin puulajien, kuin pääasiassa istuttamamme männyn jättämistä kasvamaan metsiimme harvennusten yhteydessä. Lahopuu on myös tärkeä palanen metsien monimuotoisuudessa, minkä pyrimme huomioimaan metsänhoidossa. Lue aiheesta lisää artikkelista – Luonnon monimuotoisuuden huomioiminen toiminnassa.

5. Läpinäkyvyys

Metsänhoitoyhdistys toimittaa meille istutusraportin, jonka avulla voidaan todentaa, että paikalle on istutettu vähintään yhtä paljon taimia, kuin meille on tullut tilauksia. Myös tätä osaa prosessista auditoidaan. Lisäksi päivitämme verkkosivuillemme istutusten etenemistä, jotta kaikkien halukkaiden on mahdollisimman vaivatonta tutustua projektiemme etenemiseen.

6. Viestintä

Mielestämme viestinnällä on tärkeä rooli yrityksen ympäristötyössä. Julkaisemmekin yritysasiakkaidemme asiakastarinat verkkosivuillamme, minkä lisäksi postaamme sosiaalisen median kanaviimme lyhyet uutiset aina uusista yhteistyökumppaneistamme. Asiakkaamme saavat osallistumisestaan kunniakirjan, joka on vaivattomasti hyödynnettävissä asiakkaan omassa viestinnässä. Parhaassa tapauksessa ympäristöteosta viestiminen voi inspiroida muita toimimaan, tai vähintäänkin ajattelemaan oman toimintansa ympäristövaikutuksia.

Vaikutukset
ilmastoon

Puiden määrän mittavaa lisäämistä pidetään nykyisin tehokkaimpana tapana estää ilmastonmuutoksen kiihtymistä. Kasvattamalla uutta metsää saamme sidottua ilmakehässämme olevaa hiilidioksidia puiden biomassaan, sen sijaan että se rasittaisi ilmakehää.

Miksi kuivatettu suonpohja?

Vanhoilla suonpohjilla hiilidioksidin luovuttaminen ilmaan jatkuu edelleen. Metsittämällä heikkokasvuiset ja paljaat maa-alueet saadaan vapautuvaa hiiltä sidottua puuston ja aluskasvillisuuden biomassaan. Suonpohjien metsittäminen on ilmastoteko parhaimmassa muodossaan; sillä hillitään turpeen hajoamisesta aiheutuneita päästöjä, mutta myös luodaan merkittävä hiilinielu!

Uutta toimintakulttuuria tuulivoima-alalle

Haluamme olla yhtiönä aktiivisesti vaikuttamassa luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä ja parantamisessa sekä hiilinielujen lisäämisessä. Rakentaessamme puhdasta, kotimaista uusiutuvaa energiaa, joudumme valitettavasti jonkin verran poistamaan puustoa. Kompensoimme tilannetta istuttamalla uutta metsää yhteistyössä Istutapuita-organisaation kanssa Toivottavasti luomme tässä tuulivoima-alalle uutta toimintakulttuuria Ilmattaren projekteista vastaava johtaja Erkka Saario kertoo.

Ota yhteyttä!

Haluatko lisää tietoa tästä hiilinieluprojektista? Lähetä sähköpostia Ilmattareen Erkalle osoitteella [email protected] tai Istutapuita.fi:lle Timolle osoitteella timo@istutapuita.com.